perjantai 6. maaliskuuta 2015

Viettelysten saari eli mulla hajoo pää

Koska omaan hassun luonteen siivitettynä uteliaisuudella, on minua aina kiehtonut erilaiset parisuhteet. Missä tavattu, mikä siinä toisessa ansaitsi toisen katseen eikä ivallista naurua,  mikä toisessa antaa voimaa jaksaa vuodesta toiseen, mikä estää hakkaamasta  paistinpannulla päätä littamaksi paitsi tuleva tuomio jne...

Joten säädin laatikon tallentamaan nämä kaksi ensimmäistä jaksoa kyseisestä farssista.

Melkein itkin ekan jakson puolivälissä. En ehkä kestä koko kautta!!

Mikä saa ihan aikusten oikeesti hyvässä parisuhteessa elävät immeiset lähtemään tälläiseen paskaan mukaan?

Kuka on mukamas niin sinisilmäinen, että uskoo itseensä ja toiseen niin paljon. Tasan taatusti kaikki, jotka omaavat yli 50 pojoa älykkyysosamäärää, ymmärtävät että se videokooste on tehty mahd huonossa valossa. Leikelty niin, että täysin viaton ele on jo suurempaa esileikkiä ja pettämistä.
Jonka nähdessään hysteerinen ja näin ollen myöskin loukattu osapuoli ilmoittaa koston olevan suloinen. Että näin meillä aikuiset ihmiset.

Eikä sitä viinaakaan voi ihan kaikesta syyttää. Jos on niin paljon juonut ettei muisti pelaa, niin tuskin se mailakaan ole taistelukunnossa ollut. Eli joko kumpikaan ei pelaa tai sitten valehdellaan.


Nyt en kestä enempää tästä aiheesta. Sen verran suoni tykyttää ohimolla. Aivan varmasti palaan asiaan ohjelman edetessä.

2 kommenttia:

  1. Just näin. Koko sarja edustaa sitä samaa paskaa mitä jokainen kanava tarjoaa ja siksipä mun tv:n katselu on todella minimissä. En seuraa kun muutamaa kokkausohjelmaa :)

    VastaaPoista
  2. Normisti en pysty katsomaan ohjelmia joista saattaisin saada myötähäpeän tunteita. Koska se on pahimpien joukossa.
    Eli ryhdyin katsomaan kyseistä ohjelmaa tieteelliseltä kantilta. En vaan tajunnu noin hulluja olevankaan. Onko se sitten niin himskatin hienoa olla tovi telkkarissa ja nolata itsensä koko kansan edessä.
    Ei tässä sentään olla mitään kärynneitä hiihtäjiä kuitenkaan ;)

    VastaaPoista