lauantai 28. kesäkuuta 2014

Mopo lähti keulii

Taas kerran, niinkuin meillä Merenäärelässä on tapana.

Rauno tuli Gargamelin kaveriksi korjaamaan terassin rappusia. Melkiist kolme päivää meni ja siinä on nyt terassin laajennusosa. Niin ja ne uudet rappuset kans. Että näin ne projektit laajenee.

Mä alotin ulkokäymäläosaston ehostuksen. No sekin sit repes käsiin kun G tuli auttamaan katon paikoilleen nostamisessa. Mä kun olin jo mielestäni valmis. Olin sitten väärässä. Mun pikku projekti venys yhellä lisäpäivällä.

Mut nyt on paneloitu seinät ja nostettu koko laitos korkeemmalle ja suoristettu. Kattokin nousi n 30 cm korkeemmalle. On laatotettu ja sepelit levitetty. Löytyy takkikoukkua ja koristelistaa.

Ja se tärkein. Siellä on myös amppelimansikkaa. Ku en mä löytäny tyhjään amppeliin pihalta mitään kukkasia, niin kävin pellosta kaivamassa pari ylimäärästä mansikkaa purkkiin.

Sitten kun saan laatikon (vihdoinkin) maalattua, niin käyn läästimässä loput huusiin.

Vielä tarttis terassin kaide korjata ennen keskiviikkoa ja marttakerholaisten kokoontumista. Ja se laatikon pirskale kans.

Jos mä ensteks alkuun otan pikku päikkärit.

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Ei pyykkinaru

Täällä Merenäärelän tontin poikki menee pitkä pätkä köyttä. Ursulan käydessä Tiuhti ja Viuhti kiinnitetään siihen. Saavat kirmailla siinä koko pihan mitalta. Ja epäilijöille tiedoksi, niitä ei jätetä siihen valvomatta.

Asiasta teetassiin. Tuossa lähipuussa kun on taas linnunpoikasia. Niin ne emothan kuskaavat poikasten jätökset pois pesästä. Niin kutsutusti pazkapusseja.

Tiedättekös mihin ne pussit päätyvät.





No pazkanarulle tiätty! Eilen seuratessani emoja huomasin tämän. Tirppa lentää pesästä pussi suussaan ja laskeutuu köydelle. Asettaa pussin joko roikkumaan tahi köyden päälle. Monen metrin matkalla niitä siinä on.

Onneks eivät pyykkinarulle niitä vie!


keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Miesten lempivaatteet

Tähän tekstiin sain innoituksen huomattuani eilen Gargamelin mökkisortsien "auenneen" persiistä. Hassua kyllä sieltä ylhäältä, ei alhaalta niinkuin normaaleilla äijillä. Hmmm terävät pakarat?

Esimerkkeinä käytän exiä, nyksiä, sukulaisia ja sukuun naituja. Kenköön ottako pomeloa nenään. Tarinat ovat tosia.

Ekaksi nuo sortsit. Tämä on nyt meidän kymmenes kesä yhdessä. Ja nuo pökät muistan sieltä ensimmäisestä rakkauden täyttämästä suvesta. Väri on haalistunut vuosien saatossa. Lahkeita lyhennetty tarpeen vaatiessa. Kangas muuttunut ns kevyemmäksi. Eli päivä kuultaa ns läpi. Ei muuten oo helppoa parsia harsonohutta.
Pois ei voi heittää, kun niitten kanssa voi tehdä sitten jotain suttasta. Joo mä parsin.

Exän kalsarit. Malliin ja kokoon en puutu tässä. Ei se haittaa vaikka persiissä nyrkinmentävät (monikko) reiät. Pelaapahan tuuletus ja nää resorit on viäl ihan hyvät. Ja jos olinkin kehdannut laittaa niitä roskiin, ne rakkaat aivan taatusti pelastettiin sieltä. Myös sukat. Onneksi asuimme takallisessa kodissa. Muuten ne eivät olisi poistuneet ikinä vaatekaapista.

Raunon reiälliset sukat. Mikä kansallinen surupäivä saapuukaan, kun ämmät väkisin heittävät rikkinäisiä ja parsintakelvottomia takkaan. Ja siellä pitää siis olla tuli, koska se kyöni äijä hakee ne yön pimeinä tunteina muuten pois.
Jos ne villasukat tois parsittavaks kun eka pieni reikä ilmiintyy sinne pohjaan. Eikä vasta sitten kun puolet pohjasta hävinnyt ja loppu mysteerisesti hapertunutta.

Jonkun lempikengät. Tiettyyn pisteeseen ymmärrän jeesusteippikorjauksen (hopeinen ilmastointiteippi) mutta siinäkin on rajansa. Eikä se teippikään niin halpaa ole. Eli jos kenkien hinnasta ottaa puolet esim 30 kolikkoa. Niin jos sitä teippiä on mennyt 30 kolikon edestä, niin se on jo liikaa!
Eikä teippikorjauksen jälkeen enää käydä kaivamassa niitä tossuja roskapussista.

Loppuun tunnustus. Mun lempparikesäpöksyt. Ne on niin hyvät päällä. Ihanat helteellä ja muutenkin parhaat. Niitä on pariin otteeseen lahkeista lyhennetty, jotta saatiin paikka-ainesta sisäreisi paikkaukseen. En luovu ennen kuin varisee päältä!

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Liikaa kiitosta

Tänä aamuna heräsin kahdeksalta hirvittävään ukkoseen ja sängyn tärinään. Siis koko mökki tärisi. Siis myöhempi aika olisi ollut suotavaa ja hippasen pienempään meteliin herään myös. Mutta tuli pointti hyvinkin selkeäksi. YLÖS ÄMMÄ SÄNGYSTÄ!

Näin myös tapahtui. Ei muuta kuin sontikka käteen ja kaatosadetta väistellen (mahdoton toteuttaa) kohti huusia. Kyllä sontsa (sateenvarjo) vaan on hyvä keksintö. Kuten myös huusi missä katettu pikku eteinen mihin saa varjon/sadetakin jätettyä.

Jyrinä jatkui ja meinasi aamiainen välillä täristä ulos. Keittiön ikkunat helisi välillä siihen malliin. Talo kun on mäen alla ja rakennettu kallion päälle. Kyllä sen tietää mitä tapahtuu kun salama sitten iskee tuohon viereen. Torppa tärisee tovin ja minä vielä kauemmin.

Välillä ukonilma yritti käydä Heklan saarella, mutta palasi takaisin tänne. Se jotenkin kiertää tässä päällä hyvin. Ei olis niin väliks.

Eiliset kiitokset olivat selkeästi liikaa. Tässä tulos.




Sieltä sitä tuli taivaan ja rännin täydeltä. Meinaan rakeita. Hippasen pelkään mansikoitten puolesta. Oli molemmat mansikkalavat valkoisenaan. Osa kukkasista hakkautui irti enkä halua miettiä raakileitten kohtaloa.

Kaikki herneet onneksi puiden alla, joten olivat edes vähän suojassa. Saadaan edes jotain satoa.

Kyllä huomaa molempien väsymyksen ja ärtyisyyden juhannuksen jäljiltä. Äyskintää ja sivaltelua ollut ilmassa eilisestä illasta asti. Jos loppuviikkoon mennessä ilmapiiri parantuisi. Paree olis!

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Kiitos säänhaltija

Kiitos että lämpötila oli ja on edelleen n +10 asteessa.

Kiitos että tuuli oli melkein myrskylukemissa.

Kiitos että välillä satoi vettä. Ei sentään räntää.

Kiitos ettei aurinko pahemmin paistanut.

KIITOS!!

Olipahan käyttöä villasukille ja takille. Pipo ei olis ollu huono rannassa kokkoa katsellessa. Mutta kohmeiset sormet jäisen mansikkamargaritan ympärillä sopivat yhteen. Pysyi juomakylmänä.

Tuuli niin navakasti, ettei ollut hyttysiä. Paitsi ne kaksi todella verenhimoista makuuhuoneessa. Jotka suorittivat niin loistavia lentotemppuja, ettei niitä saatu hengiltä. Nyt vaan kärsitään anemiasta.

Suuri kiitos "huonosta" säästä koska, vieraat lähti jo pois!!

Jos keli olisi ollut edes kesäisempi, olisivat vieraat voineet jäädä toiseksikin yöksi. Ja mun hermo ei todellakaan olisi kestänyt.

Siis joo mökillä on huusi eikä posliinia. Jokakertainen valitus asiasta ei auta asiaa. Käy kotonas pazkalla senkin hienoperse tai ÄLÄ TULE!

Edelleenkin saunassa peseytyessä kauhan kanssa lapataan se vesi päälle. Valitus ei auta tähänkään asiaan. Käy kotonas suihkussa jollei käsi taivu niin ylös.

Joo ostettiin kallis aurinkosähköllä toimiva jääkaappi, ettei tarvi viedä ruokia kaivoon. Mutta valita toki huusista vaan.

Ethän sä mikään utelias oo, tutki ja köhnää toki kaikki tavarat ja purkit mitä hyllystä löytyy. Haluaisitko vielä tonkia mun vaatekassinikin?

Tarkkuusammunta on kivaa. Jätä toki ne kaikki maalitauluna olleet tölkit mitkä veit maaleiksi sinne pisin nurmikkoa. Kyllä mä ne kerään. Samoin kuin ne tölkit ja pullot ympäri pihaa ja taloa. Sähän et oo tietoinen tosta keräyslaatikosta mikä on terassilla. Juu se sama minkä ohi menet joka kerta kun kuljet ovesta. Nou hätä, kyllä mä kerään.

Ei sun tarvi siivota jälkiäs syömisen jälkeen. Jätä toki ainoona joukosta roskat ja tiskit pöydälle, vaikka ihan kaikki muut osaa käyttää roskista ja viedä tiskit altaaseen. Kyllä mä hoidan.

Kiva ku kokkaat. Yritä toki ravistaa siitä halloumipaketista ne kaikki nesteet siihen matolla. Kyllä mä pesen sen maton. Ennen ku hiiret käy sen kimppuun. Sen muovikääreen ois voinu kans laittaa avonaiseen roskikseen, mut on se nätti tos pöydälläkin.

Jos se maitotölkki tulee sun kohdalla tyhjäks ni jätä siihen pöydälle se vaan, turhaan oisit rasittanu itteäs, ja laittanu sen sun seläntakana olevaan roskikseen. Kyl mä laitan.

Jollei vielä käyny selväks ni mun hermot on aika loppu. Ja siis nää oli ne jäävuoren huiput vast. Lastuja lenteli hampaist. Ohimosuonet pullisteli vaarallisesti myös. Ja kaikki vaan yhden zaatanan huonosti kasvatetun klopin takia. Onneks ei oo mun sukulainen. Jos olis ni
Ei tod käyttäytyis noin ku kerran. Ku tää yksilö ei välitä vaikka sille näistä sanotaan. Siis muutkin kuin minä. Siinä on elämänasenne kohillaan.

Mä niin tarviin hermolomaa!!


torstai 19. kesäkuuta 2014

Etukäteisjuhannusähky

Juhannus. Tuo vuoteni toinen odotettu juhlapyhä joulun ohella. Ne muut kissanristiäiset ovat vähän merkityksettömiä minulle. Kuten esim uusivuosi. Mielumin olen mökillä saunomassa kuin baarissa. Mä kun en oo mikään kalenterijuoppo. Enkä ole enää toviin baareissa muutenkaan viihtynyt sen puoleen.

Juhannushan on periaatteessa yksi kesän, kelistä riippumatta, viikonlopuista muiden mukana. Miksi sitten silloin ruokaa pitää olla pataljoonalle ja kaikkea ylimääräistä häsää. Auto täynnä, eikä siellä ole vielä edes vaate ja ruokakasseja.

Toki erilaisen siitä tekee sukulaiset jotka saapuvat paikalle. Vaikkei kaikista ihan niin lämpimästi ajattelekkaan. Mutta se on kokonaan toinen asia.

Joten tiedän jo etukäteen ravaavani ympäriinsä "palvelemassa" ja auttamassa heitä. Toki ymmärrän etteivät he tiedä missä kaapissa mitäkin on ja vastaavaa. Silti olen aivan puhki viikonlopun jälkeen. Ei se ole itselle enää sellaista juhlaa ja lomaa kuin ennen.

Ja sitten se siivoaminen viikonlopun jälkeen. En nyt tarkoita vieraiden sottapyttyjä olevan. Paitsi se yksi. Mutta aina sitä löytää vierashuoneista ja mitä omituisimmista paikoista tyhjiä tölkkejä ja kertakäyttömukeja. Puhumattakaan viime vuoden räkäisistä nenäliinoista.

Tämä ei niin miellyttävä henkilö kun kärsi nuhasta. Räkäroitteja oli sängyssä, sen alla, kirjahyllyssä ja ympäri taloa lattialla. Tämä henkilö ei siis ole minun sukulaiseni, joten olen vähän huono sanomaan hänelle. Joskus olen yrittänyt ja siitä ei ollut mitään hyötyä. Pahoitin vain mieleni hänen vastauksestaan.

Voin siis sanoa olevani väsynyt jo ennakkoon.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Laatikko vol 2

Ny se o hiottu. Ja ihan käsin santapaperin kans. Ei ol tikkui ja kulmat pyöristin hienoiks.

Ja maalit hain kans. Oikein seinämaalia otin, kun loota asuu pihalla. Terassin katon alla tosin, mutta vettä siihen osuu kunnon sateella. Ja en kuitenkaan halua että heti menee huonoksi. Sen verran tunteja olen käyttänyt sen kunnostukseen.




Vaneriosat vaaleammalla vaneriosat ja laudat tummemmalla. Jos koen taiteellisuutta voin yrittää vaneriruutujen nurkkiin tummemmalla jotain koristeita. Iso JOS!

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Viileän aamun pelastus

Kuvittele seuraava tilanne: Tulet perjantaina iltapäivällä mökille. Sataa ja on viileää. Koska edellisenä viikonloppuna oli huomattavasti lämpimämpää, on makuuhuoneesta jätetty ikkuna auki. Kali kali kal hyrrrrr.

Ei muuta kuin kaasulämppäri päälle ja kohta on jo miellyttävämpää. Illalla saunassa saat sulatettua kohmeiset pakarat. Jee.

Yön saapuessa livahdat suht viileään n +8 asteiseen sänkyyn. Hrrr

Eihän se haittaa kun on kesä. Just niin.

Aamulla täyttävä aamiainen ja hillitön sangollinen teetä. Kyllä se tästä.

Ja sitten se pelastus. Gargamel lämmitti aamusaunan. Uuh aah ja wuhuu!!

Ei voisi paremmin päivä lähteä käyntiin.

Kyllä sauna vaan on niin hyvä keksintö.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Ämpäriperunat

Taitaa olla juhannuksena uusia pottuja. Rupeaa varret tekemään jo kukkia. Ja  sehän on merkki mullan alla majailevista potuista.



Näitä ämpäreitä minulla on neljä. Pohjaan on porattu reikiä ja siellä on joku harso tai vastaava mullan alla.

Täytetään ämpäri n 10 cm vajaaksi ja istutetaan 3 itänyttä tässä tapauksessa Timoa per ämpäri. Odotetaan ja manaillaan eikä käydä kaivelemassa. Kun varret yltävät reunan yli, suoritetaan mullitus. Eli täytetään ämpäri reunoihin asti. Ja sitten vaan odotetaan.

Nämä Timot ovat/olivat varhaista lajiketta, jotka vaativat vähintään 8 viikon kasvuajan. Eli kalenteri käteen ja laskemaan koska haluaa uusia itsekasvatettuja pottuloita.

Yöpakkasilta näitä pitää suojella, koska ovat maan yläpuolella. Itse nostan ämpärit aluksi  yöksi sisärappusille.

Suosin näitä mustia paksuja remppaämpäreitä. Ovat todella kestäviä, ja musta väri kerää hyvin auringon lämmön. Estää myöskin perunoita näkemästä aurinkoa, joten vältytään vihreiltä potuilta.

Teen esikasvatuksen kotona ja vien sitten ämpärit mökille. Siellä kun maa usein jäässä siihen aikaan kun juhannusperunat pitäisi istuttaa. Ämpärit soveltuvat hyvin parvekekasvatukseen. Ja kun runsas sato korjattu, ämpärit pinoon ja odottamaan seuraavaa kevättä.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Uusi ovikello

Ja toimiva ennen kaikkea. Sellasta ei oo tässä kämpässä ollu kohta pariin vuoteen.

Asia ilmeisesti häiritsi Gargameliä, koska sain viikonloppuna uuden plimplomin. Eikä oo ihan peruskauraa. Masiinassa valmiiksi 32 biisiä, joista suurin osa sopii joulun aikaan. Ei siis kesäisiä. Ja siihen saa ladattua lisää kappaleita. Hän oli ladannut muutamat lempparini siihen. Joten eikun tökkimään kelloa.

Mihin tää maailma on menossa kun ovikellokin on noin teknistä hässäkkää? Tästä ei hyvää seuraa.

Mulle kelpais hyvin vaikka narun päässä oleva tiuku. Olin hyvin tyytyväinen ovikellottomuutenikin. Varsinkin virpomispäivänä ja jehovien kierroksen aikaan. Olin kyöninä jättänyt rikkinäisen plimputtimen ulos, ja sitä ovat painelleet. Eikä mun rauha oo häiriintyny.

Toki kaikki tutut tiesivät ja hakkasivat ovea. En mä niin erakko ole. Vielä.

Välillä (aika usein) kaipaan viiden hehtaarin tonttia, jonka keskellä talo. Mistään suunnasta ei näkyisi naapureita. Tontin ympärillä kunnon aita ja raja täynnä karhunrautoja. Ne kävisin kokemassa n kerran viikossa. Sais olla rauhassa.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Laatikko vol 1

Nyt selvis mistä tämä loora on kotoisin. Kuumaliiman luvatusta maasta. Perskele!!

Sisäpuolella, myös kansi, oli tällä itsensä perkeleen taikomalla kuumaliimalla asennettu pehmikkeitä. Jotain superlonin ja uretaanin sekotusta.



Aseenani puukko ja lasta. Korpinkynsiä unohtamatta.

Nyt on viilto vasemmassa etusormessa ja pirun monta tikku käsissä. Eikä näillä käsillä hetkeen nyplätä tai muuta näppäryyttä vaativaa tehdäkkään.

Kannen sain jo hipastua. Looran sisäpuoli on nyt parista kohtaa vähän silvotun näköinen. Hipasee sitten siitä kohtaa vähän enemmän.

Mutta ens viikolla maalikauppaan :D

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Laatikkoprojekti

Mitä liikkuu miehen mielessä joka saapuu mökille mukanaan rahtilaatikko naiselleen??

No se on ihan pirskatin fiksu ja ajattelevainen ja tuntee naisensa hyvin.





Tästä tulee niiiin hyvä. Ja hieno. Pitää asentaa saranat ja hieman hipasta reunoja hienommaks.
Sitten maalaus. Noi ns ulommat laudat tumman liilalla ja levyt vaaleammalla. Sitten ehkä vaaleaan jotain koristekuvioita tummemmalla.

Sitten terassille. Ajattelin sopivan hyvin pihatekstiilien (riipputuolit ja matot, istuintyynyt yms) säilytykseen. Ei niitä aina viittis hakea saunaneteisestä. Eikä ne oikein sinne sovikkaan.

Ja sopivan korkuinenkin on. Voin pitää pöytänä seesteisyyden nurkassa ja taitaapi olla hyvä myös jalkarahina kun olen roikkuvassa tuolissani.

Aivan loistolaatikko. Vaikka ensin epäilinkin suunnitelmaan kuuluvan metsässä oleva monttu ja minä laatikossa.

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Kesä ja karvojen trimmaaminen

Ensin tunnustan talvella laistavani useinkin säärikarvojen ajelun. Lämmittävätpähän edes vähän. Tai siis pitävät pitkikset irti ihosta, jolloin muodostuu lämmittävä ilmakerros. Näin ainakin väitän itselleni.

Mutta siis kun on kesä ja kuuma. Ihmiset vähentävät vaatetustaan. Ihan jees.

Näkyvissä on monenmuotoista kroppaa ja siihen en mitään sanokkaan. Vaan kun kyseessä hihaton paita tai ilman oleva mieshenkilö, jonka kainalorehut tursuavat välistä. Siis silloinkin kun käsi ns kiinni elikäs ei kainalo auki.
Se vaan joka kerta pistää silmään. Toki ymmärrän ns vanhempaa sukupolvea ja se ei niin haittaakkaan.

Mutta nämä salskeat nuoret urokset. Kyllä niitä vois sen vertaa trimmata ettei tuulessa lepata. Saavat miehet minun puolestani kyniä vaikka kaikki karvansa. Jokainen makunsa mukaan. Vaan ei se juoma/ruoka vaan kertakaikkiaan maistu, kun viereisen pöydän herran kainalokarvat hivelevät omaa pöytää.

Ugh!

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Pariskunnan "sopiva/sovelias" ikäero

Kuin osuinki kanavilla purjehtiessani katsomaan sarjaa Vaimoni on puuma.

Hyvät hyssykät sentään. En ole koskaan ollut mielestäni tiukkapipoinen ihminen. Mutta näköjään löysin rajani. Jep jep.

Yksi esitellyistä pariskunnista veti voiton kirkkaasti. Nainen 90 v ja mies 46 v. Mun laskuopilla siitä tulee ikäeroa 44 v. Tjoo se on aika paljon jo.

Eikä tämä johdu siitä, että nainen on vanhempi. Tunnen pariskunnan jossa mies 50 v ja nainen 25 v. Hassulta sekin tuntui. Toisaalta usein tuntui molemmilla olevan sama henkinen ikä ;) Mutta onnellisia olivat kyllä. Sitä en voi kieltää.

Jotenkin vaan ajatusmaailma hyväksyy helpommin pariskunnan jossa mies vanhempi. Kai mä sitten olen vanhanaikanen.

Toki jokainen saa viettää elämänsä sen ihmisen kanssa, josta välittää. Ikäerosta huolimatta. Kuhan alaikäiset jätetään rauhaan. Sitä en hyväksy!!!


Oikeesti taidan olla kateellinen ton mummon hyvästä parisuhteesta ;D

Päivän pieniä iloja

Herää ilman päänsärkyä/niskajumia tai muuta vastaavaa.

Maito ei ollutkaan loppu, vaan löydät varatölkin. UHT tölkki siis. Aamutee pelastettu.

Aurinko paistaa vaikka Mette / Pekka muuta uhkasivat.

Posteljooni ei tuo yhtään laskua. Tai vaan yhden kuten tänään.

Menet syömään ulos kaverin kanssa.

Et törmää pihalla tyhmiin naapureihin.

Auringonkukan taimet voi jo istuttaa.

Muistelet hymyillen eilistä päivää.

Ja odotat innolla seuraavia.

Kohta on jo joulu!