torstai 16. kesäkuuta 2016

Kun nainen sairastaa

Siis minä. Seuraava teksti on varmasti täynnä yleistyksiä. Aivan turha vetää pomeloita nenään.

Mä sit sain Gargamelilta tän ihanan kesäflunssan. Voi kiesus sentään. Mä niin kärsin!!

Maanantaina kasvatin kurkussani kaktusviljelmää. Tiistaina olo vaan huononi. Keskiviikkona pelkkä hengittäminenkin sattui ja eritin jännänväristä liisterilimaa. Tämän päivän kuume on sahaillut ylös ja alas.

Käytetyt nessut olen kerännyt sängyn ja sohvan viereen strategisiin paikkoihin asettelemiini roskapusseihin. En siis ole viljellyt niitä koko kämpän alueelle.

Ursulan koira tuli minulle hoitoon sunnuntai-iltana ja lähtee perjantai-iltana. Onneks niin vanha koira, että jaksaa nukkua paljon. En vaan oo kauheesti jaksanu leikkiä. Onneksi Ursula pakkasi kassiin mukaan aktivointilelun. Saa siihen purkaa suurimpia energioitaan. Lenkit vedetään hyvin hitaasti. Meinaa keuhkot pullahtaa ulos nopeemmalla vauhdilla.

Noo jos tää juhannukseks laantuis. Paree olis!

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kukkuu

Käki ja muutama muu.

Viiminen puol vuotta ollu aika hulinaa. Mutta hengissä selvittiin. Tänä aikana olen oppinut seuraavia asioita:
A mä en vaan osaa/ymmärrä/puhu insinööriä
B suurinpaan osaan ihmisiä joutuu pettymään
C mä olen liian kiltti pyörittämään bisnestä
D joskus vaan palaa käpy tyhmiin ihmisiin ja pitää yrittää olla hiljaa kun samassa bisneksessä ollaan. Huoh. Välillä on niin vaikeeta!!!
E muista pyhittää lepopäivät
F kaikkiin asiakkaiden pyyntöihin ei tarvitse suostua
G pistä tomaatit aikaisemmin itämään
H myöskin kurkut
I kokeile uusia ruokia, voit yllättyä iloisesti. Tai sitten muistat mikset kokeile kaikkea
J sovinisteista saa saman tuomion kuin ihmisistä

Tässä näin alkuun.

Merenäärelässä ollaan. Kuinkas muutenkaan. Gargamel nukkunut flunssaansa hyvin tiiviisti. Tarkemmin tästä voi lukea mun ihan ekasta/ekoista postauksista joka koski sitä kun mies sairastaa. Ainoana poikkeuksena, ettei nyt löydy räkäroitteja joka paikasta.
Mut oonpahan saanu rauhassa puuhailla kasvihuoneessa ja pihalla.

Kasvihuoneessa alkaa olla täyttä. Siis purkeissa ja laareissa ei enää tilaa. Nyt vaan ootellaan taimien kasvua. Maissit kyllä jo yli metrisiä. Tomaatteja, kurkkuja, vesimeloneja, viiniköynnökset sun muut.

Yrteistä löytyy vasta basilika. Eikä mitään salaattejakaan vielä ole. No en mä mikään pupu olekkaan. Pihalla lisäksi vielä porkkanoita ja pensaspapuja. Himskatisti herneitä, muutama mansikka.

Viime talvi kohteli kaltoin mun mansikoitani. Molemmat penkilliset kuolivat. Alle 10 kitukasvuista jäi henkiin varapenkkiin. Eli kaupan mansikoilla tämä kesä. Blääh. Ottaen huomioon viime talven tekemät tuhot, säästyin pahimmilta kyllä.

Nyt menen kastelemaan viljelyksiä. Olen siis hengissä ja jatkan nillitystä lähiaikoina.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Hullun ihana viikonloppu

Mökkiviikonloppu.

Perjantai. Kotona kakluuni punaseks ja pakkausta. Sitten neljän kieppeillä lähtö Merenäärelän suuntaan kaupan kautta. Perillä kassien kantoa ja tulien sytyttelyä. Gargamel onneksi käynyt viikolla ja poltellut padassa pientä prasua. Kaasulämppärit täysille ja tuli jokaiseen pesään. Makkarin alkutilanne -15 ja tupakeittiön vaan -11.

Pihalla pientä polkujen avausta. Myös suurta huolta linnuista. Koska ruokia syöty vähemmän kuin oletin. Ja varsinkin itse tekemieni kookosrasvapähkinäkakkujen vähäinen kuluminen.

Pihalle kynttilöitä palamaan tunnelman vuoksi. Aivan loistava keli.

Lämpötilan hiiidaaas nousu nollasta +10 asti. Huoh. Kyllä se siitä nousi sitkeällä lämmityksellä. Kympin jälkeen saunomaan. Teki niiiin hyvää. Kyllä puusauna sähkösaunan
voittaa mennen tullen. Saunomisen jälkeen takkatulesta nauttimista ja makkaran grillausta.  Jota seurasi lämpimään sänkyyn kömpiminen ja kunnon unituhinat. Siis minä. Gargamel nukkui pätkissä, koska piti koko yön valkeaa yllä takassa.

Ainiin. Illan vimppa käynti pihan perällä. Ei tarvinnut taskulamppua  eikä kynttilöitä. Ei pilviä ja täysikuu. Joka puolella lunta. Mitkä maisemat. Jos olis vehkeet ja jos osais käyttää niitä.Siis kunnon kameraa tarkoitan. Ois saanu niin hienoja kuvia.

Lauantai. Myöhäinen aamiainen johtuen pitkään nukkumisesta. Sitten puuhailua pihassa. Lintulautojen täyttöä. Eikä oo mikään nopea homma. Erilaisia syöttöhässäköitä kun on hieman yli kymmenen jo. Onneksi on paljon puita pihassa. Kuten Gargamel joskus sanoikin, että lintuja syötetään meillä useammin ja monipuolisemmin kuin häntä. Voi ollakkin näin. No ei meillä nälässä pidetä edes ihmisiä.

Ruuaksi kuumaa soppaa tummalla leivällä. Sen verran huijasin, että tein sopan jo kotona. Se vaan on parempaa lämmitettynä kuin uutena.

Illalla taas kynttilöiden sytyttelyä pihalla jota seurasi romanttinen kävely meren jäällä. Siellä oli meitä ennen sipsutellut kettu. Eikös sen jäljet oo kuin helminauha. Muistaakseni on. Siinä kävellessä ja maisemista nauttiessa huomasimme ettei muita tämä talvimökkeily niin kiinnosta. Niin oli pimeitä tönöjä rannan varrella.

Onneksi tässä vieressä on ympäri vuoden asukkaat. Ei ole muutamaan vuoteen murtauduttu tänne. Ennen naapureitten tuloa kutsumattomia vieraita kävi kyllä.

Ja illan kruunasi sauna jota seurasi makkaranpaisto.

Sunnuntai. Perinteinen puuroaamiainen. Manna sellainen ja keltaista vadelmahilloa. Ursulan tädin tekemää. Niiiin hyvää. Aamiaista seuras röhnäilyä sohvalla. Lepopäivät on pop.

Lämpötilat veti plussalle ja lunta tuli oikeen mukavasti. Sai sitten tehdä uudemman kerran lumihommia. Kuntoilua kuntoilua. Vähän kun olis pitempivartinen lapio niin johan heiluis.

Herkutteluruokapäivä. Friteerattuja siipiä texas petesoosilla, valkosipulidippiä sekä pilkottuja vihreitä. Eli porkkanaa, kurkkua ja paprikaa. Nam nam. Napa ihan piukeena.

Ruokalevon jälkeen alkoikin taas lähtöselvitykset. Putket tyhjiksi vesistä, tuhkien tyhjennykset, roskien pois vienti, paikkojen siistiminen, kaappitarkistukset ja mitä niitä muita nyt on. Kesällä poislähtö lista on vähän erilainen, mutta ainakin yhtä pitkä ellei jopa pidempi. Ei se haittaa.

Viikonlopun jännin hetki tulikin pois ajettaessa. Eihän siellä ollut kukaan tietä aurannut. Eli reilu 10-15 cm lunta jyrkällä ja kiemuraisella ja piiitkällä ylämäellä lisäsi epävarmuustekijöitä riittävästi.
Onhan meillä tietysti ketjut autoon. Nyt vaan kävi niin, että molemmilta puolilta menivät rikki ja kumpikin irtosi renkaan päältä. Joo näin voi käydä jos ruopii. Ja nämä keliolosuhteet olivat hyvinkin oivalliset siihen.
3/4 mäestä päästiin. Sen jälkeen olinkin hipihipi hiljaa. Sen verran mustanpuhuva pilvi oli Gargamelin ympärillä. Auto hippasen vinossa kapealla tiellä ja toinen takarengas hyvin lähellä ojaa.
Toiselta puolelta ketjujen riippeet sai pois suht helposti. Vaan ei toiselta. Oli kieppunut akselin ympärille. Voi ääk!
Ei muuta kun varaketjut alle ja loppumatka mäen päälle. Rikkinäinen ketju tippui alkumetrillä jo pois. Ja onneksi tarkastelussa mitään vahinkoa ei auton alla näkynyt.

Vähänkö jänskätti. JOO!

Ja tälläinen oli meidän viikonloppumme jolloin vietimme suhteemme 11-vuotis päivää. Hyvä me!

tiistai 5. tammikuuta 2016

Syitä miksi pidän talvesta

1 Lumityöt. Kyllä vain, minä pidän lumitöistä. Kuhan nyt ei mitään hillitöntä puolta metriä tule kerralla. Hyötyliikuntaa nääs. Kun saa pers piukkana lykkiä kolaa.

2 Pihakynttilät. Aika naurettavaa polttaa kynttilöitä keskikesällä. Merenäärelässä varsinkin hyödyllisiä. Eihän tuolla pihalla ole muuta valaistusta kuin kuu ja tähdet. Eilenkin Gargamel järjesti pihatulista kiitoradan huusille. Hmmm meinaakohan se, että käyn sen mielestä usein siellä. Enisei.

3 Villavaatteet. Vihdoinkin käyttöä niille kaikille kudotuille vaatteille, mitä väkerretty lämpimään vuodenaikaan. Sukkia, pipoja, vanttuita, huiveja, paitoja ja takkeja ja monia muita.

4 Pulkkailu. Ei se pulkkamäen lasku ikää katso. Ketä muka ei siitä pidä, kysyn vaan.

5 Lumen narskunta. Pakkasella lumi narskuu ihanasti kenkien alla.

6 Tuli. Takassa tai kakluunissa. Riippuen siitä onko kotona vai mökillä. Sopii myös puilla lämpiävään kiukaaseen. Uuh. Ihanat löylyt ja välillä vilvoittelemaan.

7 Pihalla touhuaminen jota seuraa sisälle lämpiämään meno. Sillon osaa arvostaa lämmintä kotia enemmän.

8 Minttukaakao. No tämä nyt ei selittelyjä kaipaa.

9 Keitot. Mikä sen parempaa kuin kuumat keitot (ruuat siis) kylmänä päivänä. Keittiössä odottaa porkkanasosekeiton ainekset. Huomenna sitä.

10 Kylmä eteinen. Kyllä tästäkin voi olla iloinen. Äsken tein kookosrasvasta itse linnuille talipalloja. Ei mennyt montaa hetkeä, kun rasva oli jo kovettunut. Hyvä säilyttää myös esim iso kattilallinen keittoa. Harvemmin jääkaappiin mahtuu heittämällä isoa kattilaa. Ja eteiseen voi viedä kuumana ruuat jäähtymään. Toisin kuin jääkaappiin.

Tässä alkua. On muitakin syitä pitää talvesta mutta näillä nyt alkuun.

Hyvää talvea kaikille!


keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Lastentautia tyrkkää

Joulunpyhät mentiin särkylääkkeen voimin. Onnistuminen ei ollut välttämättä toivotun oloinen, mutta helpotti vähän. Korvasärky vaan vie nautinnon.

Siis eihän se joulua ja sen viettoa estänyt. Eikä varsinkaan syömistä. Voi mä niin kuorrutin itteni lanttulaatikolla. Ja kinkulla johon päälle sivellään Aliisan mummon sinappia. Sellaista joka on parasta kinkulle. Ehkä myös lihapullille.

Kovin yritin tsempata, mutta ei mennyt kaikille läpi. Glögistä huolimatta.
Kaikki olivat paikalle. Eivät välttämättä samaan aikaan, mutta saman katon alla jokainen söi jouluruokaa.

Nyt ollaan jo ensi vuoden kynnyksellä. Lääkekuuri on vielä kesken. Korvat on huuhdeltu. Särky on vähentynyt ja kuulo parantunut. Onneksi näin päin.

Huomenna lähdetään Merenäärelään juhlistamaan ja olemaan. Ruokkimaan lintuja sekä lämmittämään. Miinuksella olevasta mökistä on aina hyvä lähteä liikkeelle. Asenteesta ja pukeutumisesta lähdetään. Noo muutamat tunnit menee, että sisälämpö on plussalla. Mutta eihän nyt niin paljon pakkasta ole.
Tärkeintä on katsoa kuumasta saunasta vastarannan raketteja.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Muistattekos poijjaat kun ennen....

Muinoin oli kirjeenvaihtokavereita. Siis tyyppejä ketä ette välttämättä olleet ikinä nähneet omin silmin. Joku sellainen, jonka kirjeenvaihtoilmoituksen olit löytänyt Mustanaamion etsii kirjeenvaihtokaveria palstalta. Tai jonkun muun säännöllisesti ilmestyvän sarjakuvalehden sivulta. Niitähän oli isot palstat ilmoituksia täynnä.

Tai olitte saaneet nimen ja osoitteen muutamalla pikkuseikalla höystettynä koulusta. Että oli hienoa, kun pystyi sanomaan olevansa ulkomaisen kanssa kirjeenvaihdossa. Nyt kuullostaa pikkuisesti kuin muistaisin Helsingin olympialaisetkin omin silmin nähtynä. Juu en ole niin antiikkinen.

Mutta kuinkas moni vanhempi antaisi näinä päivinä esim Anni-Helmin 10 v laittaa ilmoituksensa lehteen missä osoite ja muita tietoja harrastuksista.


lauantai 19. joulukuuta 2015

Sataa pukkaa

Tää olis sit sadas postaus. Tarttisko kehittää joku repäsevä aihe. Nääh. Ei jaksa.

Eilisen päivän olin pyhittänyt siivoamiselle. Vähän meni suunnitelmat reisille. Aloitin aamun reippaasti kampaamokäynnillä. Hiukset lyheni reippaalla 20 sentillä. Pituutta jäi silti vielä. Rupes vaan risomaan väliin ja alle jäävät kutrit. Aja siinä sitten autoa, kun pää ei käänny hiusten ollessa selän ja penkin välissä. Sama juttu nukkuessa. Ei oo kivaa. Eikä myöskään herätä raastavaan kipuun päänahassa Gargamelin kääntyessä hiusten päälle unissaan. Vähemmästäkin on lentopallomaila heilunut.

Innolla odotan Gargamelin mielipidettä uudistetusta päästä. Ei miesparka tiedä yllätyksestä mitään. Tsihii.

Sain haettua yhden asian kaupungilta. Melkein sain uunin pestyä kokonaan. Pirskatin räjäytysaine loppui kesken. Noo pahimmat kohdat sain pestyä kuitenkin.

Loppupäivä menikin sohvalla viltin alla palellessa ja torkkuessa. Aamulla oli kurkku käheä ja muutenkin vetelä olo. Mutta ilmeisesti eilinen lepopäivä auttoi. Tänään paljon parempi olo. Noo, ei parempi olo kuitenkaan vaikuttanut siivousmotivaatioon. Onhan tässä vielä aikaa.