Tietysti olin kertonut Gargamelille näkemästäni ihanuudesta. Ja tuossa talvella hän olikin ottanut haltuunsa, luvalla, peräkärryllisen ikkunoita. Pokiahan niissä ei tietenkään ole. Mutta se nyt ei tahtia haittaa.
Sitten päästin taiteellisen puoleni valloilleen.
Hyvin piirretty on jo melkein valmis siis.
Olipa jostain työmaalta löytynyt myös satsi lekaharkkojakin. Puutavaraakin löytyy omasta takaa. Mitä nyt Rauno toi kätköistään muutamat pitemmän kakkosneloset. Jotta saadaan tärkeät suorat ja kulmat ilman jatkoja.
Sitten puuttuu enää vain pieni homma. Eli se tekeminen. Pahimpana koen perustusten kaivamisen.
Valitusta paikasta olen jo siirtänyt kolme marjapensasta pois tieltä.
Seuraavaksi pohjan kaivuu, pohjakankaan asennus ja muutama kuorma soraa. Huoh. Mutta kun mä haluan kasvihuoneen.
Ainiin, Gargamel sanoi että tämä on minun projektini ja hän ei tule sitä tekemään. Saan kuitenkin käyttää ulkopuolista työvoimaa. Edes. Saas kattoa pystyykö olemaan kun rupean vasaran kanssa heilumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti